lauantai 8. elokuuta 2015

Alhaalla on käyty

Hohhoijaa, Blogin päivittämisessä piiiiitkä tauko.

Alhaalla on käyty, hiilareita himottaa ja väsyttää. Töissäki on rankkaa enkä saa nukuttua. Väsyttää. Alkaa pelottamaan itelläki että uuvun taas liikaa.

Kumpa olis sellainen henkireikä, minkä kanssa voisi blokata kaiken muun ulkopuolelle ja saisi keskittyä vain siihen. Hevonen on ollu mulle aina sitä.

Elämänmuutoskansioon tuli uusia kuvia. Ja vaikka siinä sanoinkin, etten mittoja ota, otin vyötärön kumminkin. 130 -> 113. On jotaki muutaki tapahtunu ku tukka kasvanu.

Tuntuu vaan että itelleen ei kelpaa vaikka olis mitä. Tai minkä näköinen. Pitäis olla tyytyväinen kaikkeen jo tapahtuneeseen ja minä vaan pidän itseäni ällöttävän rumana. Ehkä jopa rumempana ku ennemmin.

Ehkä olen asettanut itelleni liikaa paineita ja kuvittelen silti niiden paineiden tulevan ulkopuolelta. Pitäis pudottaa äkkiä ja paljon. Pitäis jaksaa. Pitäis olla nätti. Pitäis olla sitä ja tätä. MUTTAKU EI JAKSA! Ja painokin on jumahtanut yhteen kohti.

Tuntuu että itkettää koko ajan enkä silti anna itkun tulla. Koska pitää olla vahva. MITÄ SITTEN KU EN ENÄÄ JAKSA OLLA VAHVA?